Lisää virtaa (10.11.2010)

Voi sitä synkintä syksyä ja masentavan marraskuun räntäsadetta. Karsean kaamoksen koettelemina on syytä funtsailla, kuinka pidän talven tullessa sisäisen akkuni hyvässä virrassa. Niin fyysiseen kuin mielen energiaan vaikuttaa mielestäni ensikädessä kolme keskeistä asiaa: Ensiksi hyvä uni, toiseksi unenkin laatuun vaikuttava säännöllinen kestävyystyyppinen liikunta ja kolmanneksi päivittäinen nauttimamme ravinnon sisältö. Näistä seuraavaksi muutama ajatus.

Kestävyystyyppiseksi liikunnaksi laskisin, tuttavani lanseeraaman käsitteen mukaisesti kaiken sen mikä tapahtuu lenkkarit jalassa, kun astuu ovesta ulos. Jo kävely korttelin ympäri on hyvä alku edistyneempään ulkoiluun. Täällä järvisuomessa luonnon mahdollisuudet vain odottavat uusia kokeiluja. Vuodenaikojen vaihtelut, jää ja lumi mahdollistavat moninaisia nautinnollisia liikuntahetkiä. Haasteenasi on löytää uusia sekä hyväksi todettuja, tuttuja liikuntamuotoja yhteisiin hetkiin kavereittesi ja kumppanisi kanssa. Lähes kaikki liikunta on parhaimmillaan yhdessä tehtynä. Talven tulon tuiverruksessa ryhmäliikuntatunnit lähisaleilla ovat sopiva valinta kovimman sään päivinä. Monesti unohdamme sen, että liikunta ei missään nimessä ole suorittamista ja fyysistä puristamista, vaan miellyttävää ja hauskaa, hyväntuulista toimintaa miellyttävässä seurassa. Omaan kuntotasoon sovitettu helppo, säännöllinen liikunta vaikuttaa merkittävästi monin myönteisin eri tavoin ja yksi tärkeimpänä on sen vaikutus univaikeuksiin. Yksinkertaisin kokeilu laadukkaampaan uneen, nukahtamisvaikeuksiin tai yöllisiin heräämisiin on pukeutua sään vaatimuksiin, painaa kengät jalkaan, pompata ”ylös, ulos ja lenkille”. Muistat vain perusohjeen, ettet ulkoiluta itseäsi omaan tasoosi nähden liian kovalla teholla, et liian pitkään eikä myöskään liian usein. Ryhmässä liikkuessa tulee olla tarkempi fyysisen kuormitustason suhteen, koska ylikuormitus ja väsymys vaanivat jokaisen innostushetken varjossa. Sykemittari on tässä seurannassa oiva vempain. Hyvä tapa aloittaa säännöllinen ja suunnitelmallisempi liikunta on saada fyysisen itsemme nykytilakartoitus eli varaa keho- ja kuntokartoitusaika lähisalilta tai liikuntakeskukselta. Tällöin säästyt suurimmilta riskeiltä uupua heti alkuun, koska meillä vain on heikkoutena aloittaa liian rajulla innolla ja motivaatiolla. Vältä ”lippaat kiinni ja rajalle” -asennetta, jätä se seuraavaan paikallisen pallokerhon kotimatsin seurantaan. Ota rennosti, sillä oppimisen perustotuus on se, että mikään ei koskaan ole aluksi helppoa ja kaikki uuden aloittaminen vaatii totuttelua.

Ravinnon sisällöllä on vaikutusta energisyyteen. Jos haukotuttaa iltapäivästä, mieti mitä söit lounaaksi. Elämme rasvakammoisessa hysteria Suomessa. Kun alamme kokea, että hengenvaaralliset eläin ja maitorasvat hyökkäävät kulman takaa kimppuumme, vaihdamme vaihdetta ja haalimme ostoskärryymme kaiken vähärasvaisen tuotemaailman lähimarketistamme. Tämä hysteerisen rasvamarkkinointihumun vallitessa emme ehkä tule funtsanneeksi sitä, mikä sen ostoskärryssä olevan tuotteen laatusisältö oikein on. Vilkaiseppa seuraavan vähärasvaisen ruokaostoksesi tuoteselostetta, ettei käy niin kuin entiselle yogurtin ostajalle, rasvaa on luvattu nolla, mutta sokeria 12 sokeripalan edestä. Tottahan on, että rasvojen laadulla on terveydellistä merkitystä, mutta niin on hiilihydraateillakin.

Hiilihydraatit ovat tärkeä energianlähde, varsinkin kun lisäämme liikunnan määrää. Vaikka hiilihydraatit ovat pääasiallinen ravinnonlähteemme, eivät ne kuitenkaan ole välttämättömiä ihmiselle: keho voi hankkia kaiken energiansa vaikka proteiineista ja rasvoista. Hiilihydraateissa ei ole niinkään ongelmaa, kun se sisältää runsaasti kuituja tai nautimme sen yhteydessä ravintoa muistakin energialähteistä. Kyseessä ei saata aina olla niinkään normaalin, monipuolisesti koostetun lounaan tai päivällisen yhteydessä nautittu hiilihydraatti, vaan yksittäiset annokset. Vähäkuituiset viljavalmisteet ja sokeri nostavat veren sokeripitoisuutta korkealle ja nopeasti, prosessi aiheuttaa rasva-ainevaihdunnan häiriötä ja väsymystä. Kysymyksessä on se, kuinka voisimme vähentää vaalean viljan tai muun hyödyttömän tärkkelyksen määrään pääruokien välisessä ajassa. Sokeri ja tärkkelys väsyttävät sekä estävät rasvan hyödyntämisen käyttöenergiana.

Hiilihydraattien laadulla näyttää olevan myös terveydellistä merkitystä. Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin on tulossa muutoksia. Tutkimusten mukaan kuiduttomat hiilihydraatit voivat altistaa sydäntaudeille tyydyttyneitä rasvoja enemmän, mutta näiden yhdistelmät, kuten pizza, hampurilaiset, ranskalaiset perunat, perunalastut, jne. ne vasta pommeja ovat. Onneksi emme syö niitä lainkaan J.

Lopuksi, me, suomalaisethan olemme maailman kovimpia stressaajia, maailmanmestareita. Olemme liian tunnollisia, tarkkoja, ahkeria, niuhotamme kellon suhteen, kun olet 5 minuuttia myöhässä, maailman kaikkeus romahtaa? Kun välillä yritämme olla niin kovasti enemmän eurooppalaisia, miksi emme ota jotain ripauksia rennommasta eteläeurooppalaisuudesta, suhtautumisesta asioiden kulkuun. No niin. Ja nyt ylös, kävelylle korttelin ympäri, nauttimaan syysmyrskystä, niin nukut paremmin.

 

Jukka Tammisuo
Apulaisrehtori
Tanhuvaaran Urheiluopisto