Haastattelussa Sami Piisilä
 Sami Piisilä |
Kenelle sauvakävely soveltuu?
”Sauvakävely soveltuu työikäiselle väestölle. Itse lasken työikäisiksi henkilöiksi 25- vuodesta ylöspäin olevat henkilöt ja oikeastaan yläikä rajaa ei ole. Nuorillekin sauvakävely soveltuu, mutta se ei ole nuorille kovin trendikäs laji.”, sanoo Piisilä.
Mitä varusteita sauvakävelystä kiinnostunut henkilö tarvitsee aloittaakseen lajin?
”Aloittaakseen sauvakävelyn kävelijä tarvitsee lenkkarit, tuulen- ja pienen tihkun pitävän asusteen, sauvat sekä hanskat olisi hyvä olla. Itse olen pyrkinyt käyttämään aina hanskoja, vaikka kesällä olisi kuinka kuuma. Hanskoilla pystyy välttämään erilaiset rakot ja hiertymät. Hanskat voivat olla esimerkiksi vanhat hiihtohanskat, joista on leikattu sormi osa pois.”, kertoo Piisilä
”Aloittaakseen sauvakävelyn kävelijä tarvitsee lenkkarit, tuulen- ja pienen tihkun pitävän asusteen, sauvat sekä hanskat olisi hyvä olla. Itse olen pyrkinyt käyttämään aina hanskoja, vaikka kesällä olisi kuinka kuuma. Hanskoilla pystyy välttämään erilaiset rakot ja hiertymät. Hanskat voivat olla esimerkiksi vanhat hiihtohanskat, joista on leikattu sormi osa pois.”, kertoo Piisilä
Minkä pituiset sauvat pitää olla?
Virallinen ohje oikeasta sauva pituudesta saadaan kertomalla oma pituus 0.68:lla. Kuitenkin kaikille kuntoilijoille tämä kaava ei välttämättä sovi vaan on suuntaa antava. ”Itselläni on noin 60 senttimetriä omaa pituuttani lyhyempi sauva käytössä. Perusohje on kun laittaa sauvakävelysauvan maata vasten pystyyn niin kyynärniveleen pitäisi tulla 90 asteen kulma. Kuitenkin Itse tykkään, että sauva voisi olla viisi senttimetriä pidempikin. Paljon näkee että ihmiset kävelevät liian lyhyillä sauvoilla, silloin kävelystä häviää teho.”, ohjeistaa Piisilä oikean pituisen sauvan valintaa.
Virallinen ohje oikeasta sauva pituudesta saadaan kertomalla oma pituus 0.68:lla. Kuitenkin kaikille kuntoilijoille tämä kaava ei välttämättä sovi vaan on suuntaa antava. ”Itselläni on noin 60 senttimetriä omaa pituuttani lyhyempi sauva käytössä. Perusohje on kun laittaa sauvakävelysauvan maata vasten pystyyn niin kyynärniveleen pitäisi tulla 90 asteen kulma. Kuitenkin Itse tykkään, että sauva voisi olla viisi senttimetriä pidempikin. Paljon näkee että ihmiset kävelevät liian lyhyillä sauvoilla, silloin kävelystä häviää teho.”, ohjeistaa Piisilä oikean pituisen sauvan valintaa.
Millä maastolla kannattaa käyttää Tuppea ja millä piikkiä?
Maastoja on erilaisia ja aina ei ole käytettävissä pururataa tai vastaavaa lenkkeilypolkua. Useimmiten kaupungin keskustoissa asuville asvaltti onkin oikeastaan ainoa vaihtoehto, ellei halua lähteä kauemmas lenkkipoluille. ”Asvaltilla käyttäisin totta kai tuppea, piikki ei pidä yhtään asvaltilla. Hiekalla ja pururadalla ottaisin tupit heti pois, koska ne eivät pidä taas yhtään näissä maastoissa. Talvella lumella ja jäällä ikäihmisille sauva voisi olla ihan hyvä apuväline tasapainon säilyttämiseksi. Pääasia, että ulos liikkumaan tulisi lähdettyä myös vähän huonommallakin kelillä”, kertoo Piisilä.
Maastoja on erilaisia ja aina ei ole käytettävissä pururataa tai vastaavaa lenkkeilypolkua. Useimmiten kaupungin keskustoissa asuville asvaltti onkin oikeastaan ainoa vaihtoehto, ellei halua lähteä kauemmas lenkkipoluille. ”Asvaltilla käyttäisin totta kai tuppea, piikki ei pidä yhtään asvaltilla. Hiekalla ja pururadalla ottaisin tupit heti pois, koska ne eivät pidä taas yhtään näissä maastoissa. Talvella lumella ja jäällä ikäihmisille sauva voisi olla ihan hyvä apuväline tasapainon säilyttämiseksi. Pääasia, että ulos liikkumaan tulisi lähdettyä myös vähän huonommallakin kelillä”, kertoo Piisilä.
Mikä maasto soveltuu parhaiten sauvakävelyyn?
”Paras alusta sauvakävelyyn on pehmeä hiekkatie, sellainen joka ei ole kivikovaksi tamppaantunut. Paljon näkee kaupungissa, että kävellään asvaltilla. Itse pidän sitä huonona, koska sauvapomppaa vaikka siellä olisi se kumitassu. Pomppaus saattaa aiheuttaa jopa hartiaseudun kipuja, eli pois sieltä asvaltilta.”, komentaa Piisilä.
”Paras alusta sauvakävelyyn on pehmeä hiekkatie, sellainen joka ei ole kivikovaksi tamppaantunut. Paljon näkee kaupungissa, että kävellään asvaltilla. Itse pidän sitä huonona, koska sauvapomppaa vaikka siellä olisi se kumitassu. Pomppaus saattaa aiheuttaa jopa hartiaseudun kipuja, eli pois sieltä asvaltilta.”, komentaa Piisilä.
Millä tekniikalla sauvoilla pitäisi sitten kävellä?
”Oikeassa tekniikassa käsi menee suoraksi joka askeleella ja askel tulee pikkaisen pidemmäksi kuin normaalikävelyssä. Paljon näkee sitä, että käsi pysähtyy reisilinjan kohdalle tai jopa etupuolelle. Käden pitäisi askeleen aikana ojentua taakse saman verran kuin se on ollut askeleen alkaessa vartalon etupuolella. Poikkeuksen tekee jos kävellään ylämäkeen, silloin askelpituus väkisin vähän lyhenee sekä sauvan liikelaajuus lyhenee. Väärästä tekniikasta esimerkiksi sauvan vajaasta taakse viemisestä saattaa olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. ”, toteaa Piisilä.
”Oikeassa tekniikassa käsi menee suoraksi joka askeleella ja askel tulee pikkaisen pidemmäksi kuin normaalikävelyssä. Paljon näkee sitä, että käsi pysähtyy reisilinjan kohdalle tai jopa etupuolelle. Käden pitäisi askeleen aikana ojentua taakse saman verran kuin se on ollut askeleen alkaessa vartalon etupuolella. Poikkeuksen tekee jos kävellään ylämäkeen, silloin askelpituus väkisin vähän lyhenee sekä sauvan liikelaajuus lyhenee. Väärästä tekniikasta esimerkiksi sauvan vajaasta taakse viemisestä saattaa olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. ”, toteaa Piisilä.
Onko sauvakävely sitten tehokkaampaa kuin normaali kävely?
”Oikealla tekniikalla käveltäessä askel pitenee ja vauhtia tulee lisää, sitä kautta myös tehokkuus lisääntyy. Olen kuullut hurjimpia väitteitä missä sauvakävely olisi 40 prosenttia tehokkaampaa kuin normaalikävely. Sauvakävely ei kuitenkaan ole yhtään sen tehokkaampaa kuin kävelykään, jos sauvoja ei käytetä tehokkaasti. Lisäksi tuohon 40 prosenttiin en kyllä usko, vaikka sauvojen varassa kävelisi ilmassa. ”, naureskelee Piisilä.
Kuinka monta kertaa viikossa aloittelevan lenkkeilijän tulisi tehdä sauvakävelylenkki?
”Niin kuin kaikkeen muuhunkin lenkkeilyyn niin olen suositellut, että kolme kertaa viikossa tehokkaasti hengästyen ja ylämäessä puuskuttaen, ajallisesti noin 45 minuuttia per/kerta. Kaikille tämä määrä ei välttämättä ajankäytöllisesti sovellu, mutta jos haluaa jotain hyötyä ja vaikutusta saada aikaiseksi, on kolme kertaa viikossa sauvakävelyä vähimmäis- vaatimus.”, opastaa Piisilä.
”Niin kuin kaikkeen muuhunkin lenkkeilyyn niin olen suositellut, että kolme kertaa viikossa tehokkaasti hengästyen ja ylämäessä puuskuttaen, ajallisesti noin 45 minuuttia per/kerta. Kaikille tämä määrä ei välttämättä ajankäytöllisesti sovellu, mutta jos haluaa jotain hyötyä ja vaikutusta saada aikaiseksi, on kolme kertaa viikossa sauvakävelyä vähimmäis- vaatimus.”, opastaa Piisilä.
Miten harjoittelua voi tehostaa esimerkiksi 2 kuukauden 3krt/vko:ssa sauvakävelyharjoittelun jälkeen?
”No kyllä jo hieman tottuneemmalle liikkujalle joka on päässyt jo ns. peruskunnon yläpuolelle, voisin suositella, enemmänkin maastohiihdosta tuttua sauvarinnettä. Sauvarinne on jo selkeästi tehokkaampaa kuin normaali tasaisella kävely. Lisäksi kerran viikossa voisi olla yksi pidempi lenkki hieman matalammalla teholla, jolloin harjoitteluun tulisi vaihtelu/vauhti skaalaa.”, kertoo Piisilä.
”No kyllä jo hieman tottuneemmalle liikkujalle joka on päässyt jo ns. peruskunnon yläpuolelle, voisin suositella, enemmänkin maastohiihdosta tuttua sauvarinnettä. Sauvarinne on jo selkeästi tehokkaampaa kuin normaali tasaisella kävely. Lisäksi kerran viikossa voisi olla yksi pidempi lenkki hieman matalammalla teholla, jolloin harjoitteluun tulisi vaihtelu/vauhti skaalaa.”, kertoo Piisilä.
Mitä muuta sauvoilla voi tehdä kun kävellä?
”Itse olen käyttänyt hyppy, loikka sekä koordinaatio harjoitteita. Nämäkin harjoitteet soveltuvat ihan normaalille kuntoilijalle. Sauvoja voidaan viritellä maahan ihan miten vain, niiden yli hyppimällä eteen, taakse sekä sivuttain. Tällä tavalla saadaan vähän vaihtelua siihen normaaliin lenkkeilyyn. Tämä tosin vaati isomman porukan, jotta sauvoja on enemmän.”, sanoo Piisilä.
”Itse olen käyttänyt hyppy, loikka sekä koordinaatio harjoitteita. Nämäkin harjoitteet soveltuvat ihan normaalille kuntoilijalle. Sauvoja voidaan viritellä maahan ihan miten vain, niiden yli hyppimällä eteen, taakse sekä sivuttain. Tällä tavalla saadaan vähän vaihtelua siihen normaaliin lenkkeilyyn. Tämä tosin vaati isomman porukan, jotta sauvoja on enemmän.”, sanoo Piisilä.
Teksti Anssi Kostiainen
Kuva Jani Siitonen
Kuva Jani Siitonen