Koeponnistus tekee hyvää

Päinvastoin kuin usein uskotaan, on matti- ja maijameikäläisenkin hyvä silloin tällöin mitata oman fyysisen suorituskykynsä rajoja.

Eläkkeelle siirtyvä Tanhuvaaran Urheiluopiston testauspäällikkö Jorma Lehtosalo korostaakin ”koeponnistuksen” tärkeyttä. Jos sydän- ja verenkiertoelimistön testiä ei viedä tarpeeksi korkealle rasitustasolle, saattavat monet piilevät sairaudet jäädä huomioimatta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta, Lehtosalo sanoo.                                                                                                                                 

Testaukset tehdään aina hallitusti. Sydänkäyrän ja verenpaineen seuranta toteutetaan suorituksen aikana tarkasti, eikä testattavan terveyttä pienimmässäkään määrin riskeerata.Ongelma tämän hetken Suomessa kuitenkin on, että testi lopetetaan liian usein ja aikaisin tilanteessa, jossa testattavalla ei ole enää mukava olla. Tällöin voi kuitenkin jäädä tärkeää tietoa saamatta.

Lehtosalo on pitkällä työurallaan testannut suuren määrän suomalaisia työikäisiä. Kehitys ei ole ollut mieluista seurattavaa.

Hänen mukaan nelisenkymmentä vuotta takaperin erinomaiseen kuntotasoon ylsi jopa suurin osa testattavista. Tänä päivänä samanlaisella asteikoilla arvioiden sydän- ja verenkiertoelimistön toimintakyky on yhtä hyvässä kunnossa ainoastaan harvoilla.

Lihaskuntotestistö on puolestaan muuttunut vuosien varrella varsin radikaalistikin. Lehtosalon mielestä nykyisin käytettävissä testeissä mitataan jo turhan usein muuta kuin itse asiaa. Ihminen suorittaa lähes kaikki fyysiset toiminnat käyttämällä samanaikaisesti useita eri lihaksia ja lihasryhmiä. Pitäisikin saada enemmän tietoa kokonaisuuksista kuin yksittäisistä nippelijutuista, joista useimmat saavat lisäksi virheellisen hyviä tuloksia, Lehtosalo näkee.

Kuntotestiasemat voivat antaa asiakkailleen suosituksia. Osa heistä niitä uskoo ja alkaa noudattaa annettuja ohjeita, osa ei.Naiset ovat näissä asioissa parempia, Lehtosalo naurahtaa.

Ikäviäkin esimerkkejä jääräpäisyydestä on ollut. Kerrankin eräs testattava sai Lehtosalolta palautteen ottaa välittömästi yhteyttä lääkäriin. Näin ei tapahtunut ja pari viikkoa testistä kyseinen mies sai infarktin.

Kokonaisuutena arvioiden olemme menossa tässä maassa kuitenkin parempaan suuntaan. Lisääntynyt kestävyysliikuntainnostus tekee aina näissä asioissa hyvää. Maratonin juoksee, hölkkää tai kävelee vuosittain yhä useampi suomalainen. Jos suunta säilyy samana, olemme muutaman vuoden päästä testaustulostenkin osalta eri tilanteessa, Lehtosalo uskoo.

Tavallisten kansalaisten lisäksi Lehtosalo on ollut tekemissä aktiivisesti myös huippu- ja kilpaurheilijoiden sekä kilpakuntoilijoiden kanssa. Aktiiviurheilijana hän meloi kilpaa kaksissa olympialaisissa ja on toiminut valmentajana sittemmin samoissa ympyröissä seitsemän kertaa.

 Suomalaisten menestys kesäkisoissa tulee olemaan jatkossa entistä enemmän sattumaa. Todelliset mitalitoivomme ovat vähissä ja jos niistä yksikin on syystä tai toisesta johtuen pois pelistä, ovat valttikorttimme vähissä.

Suurin muutos asiaan tulisi Lehtosalon mielestä järjestelmää rukkaamalla.Organisaatiomme eivät pysty tällä hetkellä ulosmittaamaan parasta mahdollista tehoa, hän näkee.

Teksti:ERKKI KAUPPINEN

 Kuva: KATI TAMMISUO