Kevät vinkit virkeyteen 30.4.2011

Kevät on useimpien mielestä kirkkaasti odotetuin vuodenaika. Kevät on uuden aikaa, kasvavan värien, lisääntyvän lämmön ja valon valtavan hieno jakso. Keväässä on useimpien mielestä jotain aivan omalaatuisen erikoista. Päinvastaisesti tähän kasvuun ja voimistumiseen liittyy käsite: kevätväsymys. Kevääseen liitetään usein fyysistä vipinää ja mielen pirteyttä, jopa romanssia, mutta kevätväsymys on mysteeri. Moni voi tuntea itsensä enemmän väsyneeksi kuin virkeäksi. Kevätväsymystä saatetaan pitää vain mielentilana, mutta kyseessä on fyysinen prosessi, joka liittyy vuodenajan muutoksesta seuraaviin kemiallisiin ja hormonaalisiin muutoksiin. Kevätväsymys ilmenee lähes puolella tutkituista henkilöistä, nimenomaan täällä pohjoisella pallon kaamospuoliskolla, - ilmeisen yleistä. Kevään voimistuvalla energialla näyttäisi olevan rekyylinsä eli kevät ampuu eteenpäin, mutta potkaisee takaisin kuin haulikko. Reagoit fyysisesti kevään tuloon positiivisesti tai rekyylillä, keväästä ja sen erityispiirteistä tulisi voida nauttia maksimaalisesti. Kysymys kuuluukin, kuinka minimoin kevään rekyylin haitat?

Kevään aikaistuva aamuvaloisuus antaa hienon mahdollisuuden aloittaa uusi tapa, herätä aikaisemmin. 15 - 20 minuutin aikaisempi herääminen aloittaa työpäivän rauhallisemmin. Lapsiperheissä lapset nukkuvat. Aurinko nousee. On rauhallista ja hiljaista. Aamulla jää aikaa tärkeään aamiaiseen, aikainen aamu on mahdollisuus syödä hyvin ja rauhassa. Kun tarvitsee siirtyä johonkin, liikenne on olematonta.

Aiempi herääminen tuo toivon mukaan tarpeen mennä nukkumaan myös aikaisemmin ja saada hyvä, syvä uni. Joka toinen päivä toteutettu kestävyystyyppinen perusliikunta on parasta lääkettä syvää uneen ja nukahtamisen helpottamiseksi.

Syvähengitys aktivoi parasympaattista hermostoa, joka vastaa rauhoittumisestamme. Taasen vastakkaisen eli sympaattisen hermoston aktivoituminen on yhteydessä koettuun stressiin, niska- ja hartiaseudun jännitystiloihin ja uupumukseen. Koettu kiire ja stressi ovat seurausta hermoston ylikuormittumisesta ja tämä on haitallista. On olennaista oppia oikea hengitystekniikka ja muistaa tehdä syvähengitysharjoitteita päivittäin.

Jännittyneisyys, stressi, päätetyö, mielen kireys, - kaikki ovat tekijöitä, jotka saavat aikaiseksi pinnallista hengitystä, joka ei auta rentoutumaan ja rauhoittamaan mieltä. Säännöllinen syvähengitys ja hyvä ryhti ovat ensimmäisiä fyysisiä avainasioita mielen raikkauteen.

Uskon niihin koettuihin ja määrällisesti todennettuihin havainnointeihin D-vitamiinin ihmeellisyyksistä. Havahduin järjestelmällisesti lukemaan artikkeleita D -vitamiinin merkityksestä ja vaikutuksesta sikainfluenssan mainingeissa, sen jälkeen kun olin nauranut yhden päivän jonkun lääkärin suositukselle nauttia D -vitamiinia välttääkseen sikainfluenssan.

Kestävyystyyppisellä perusliikunnalla on moninaisia merkityksiä jaksamiselle. Kun liikunta rytmitetään kunnon palautumisen kanssa, kohottaa se entisestään vastustuskykyä niin fyysisille, kuin mielen koettelemuksille.

Ravitsemuksen puolesta voi ensiksikin todeta, että vältä sokeria, vältä jauhoista valmistettua ”pullaa” ja ylipäätään vältä kuiduttomia hiilihydraattituotteita. Koosta lautasesi lautasmallin mukaisesti, uudempi lautanen koostetaan, niin että 1/3 osa kasviksia, 1/3 salaattia ja 1/3 proteiinia eli kalaa, kanaa tai punaista lihaa. Sään lämmetessä, muista ylläpitää nestetasapaino eli juoda pieniä määriä vettä säännöllisesti läpi työ- tai opiskelupäivän. Hyvää kevättä ja pelkkää aurinkoa!

 

Jukka Tammisuo
Vararehtori
Tanhuvaaran Urheiluopisto