Harrastepyöräilijä Pasi Halonen

Harrastepyöräilijä Pasi Halonen

Savonlinnalaista Pasi Halosta voidaan oikeutetusti kuvata todelliseksi pyöräilyn ystäväksi. Kuntopyöräilyn lisäksi Halonen käyttää pyörää myös hyötyliikunta välineenä. Halonen polkee pyörällään niin töihin, kauppaan kuin kuntosalillekin ja onhan mies heittänyt yhden lenkin Savonlinnasta Puumalan kautta Mikkeliinkin noin 150 kilometriä.

Pyöräily on kuntoliikuntalaji, jota kaikkien kuntoliikkujien on helppo harrastaa. Laji soveltuu niin ylipainoisille kuin tuki- ja liikuntaelin sairauksista sekä vaivoista kärsiville. Pyöräilyssä rasitus kohdistuu suurimmaksi osaksi jaloille ja etenkin reisilihaksille. Reisilihakset ovat vartalomme suurimpia lihaksia ja suurten lihaksien käyttö lisää verenkiertoa, samalla myös aineenvaihdunta kiihtyy ja kilot karisevat huomaamatta.(lähde UKK-instituutti.)

Pyöräily on laji jota voi harrastaa ympärivuotisesti sekä kesällä että talvella. Talvella tosin kelit saattavat olla välillä haastavia ja tiet voivat olla joskus auraamatta sekä liukkaita. Nykyään muun muassa pyöriin saatavat nastarenkaat ovat hyviä ja näin pyöräily onnistuu myös liukkaammalla kelillä.”Itselläni on molemmissa pyörissä, joilla ajan talvella, nastarenkaat ja ne toimivat erittäin hyvin. Talvella pyöräily on enemmälti hyötyliikuntaa, työmatkat sekä kauppa- ja kuntosalireissut tulee tehtyä pyörällä. Kesä aikaan tulee pyöräiltyä hyötyliikunnan lisäksi myös kuntoilu mielessä.”, sanoo Halonen.

Pyöräily on taito jonka suurin osa suomalaisista oppii jo ennen kouluikää. Pyöräilyn pariin Halonen itse tuli hieman erikoisemman kaavan kautta. ”Luin lehtiartikkelia Tekniikan Maailman pyörätestistä, siitä pyöräily kipinä syttyi. Testistä innostuneena, ajattelin ostaa itselleni ensimmäisen kunnollisen maastopyörän.”

Kuntopyöräily soveltuu kaiken ikäisille henkilöille, jotka ovat joskus pyörällä polkemisen opetelleet. ”Perus kuntopyöräily käy ihan kaiken ikäisille. Ne ketkä kävellä pystyy, niin pystyy myös pyöräilemään. Ei se matkatapa, vaan se vauhti. Jos ajaa liian kovaa niin into loppuu kyllä hyvin lyhyeen.”, ohjeistaa kuusi vuotta pyöräilyä harrastanut Halonen.

Pyöräily on helppo ja hyvä tapa pitää päivittäin kunnostaan huolta. Polkemalla työpaikalle tai vaikkapa omiin harrastuksiin tulee päivittäin suositeltava liikuntamäärä hoidettua ihan huomaamatta. Monella työssäkäyvällä ei ole aikaa kuntoilla työpäivän jälkeen, jolloin perhe ja lasten harrastukset saattavat viedä vapaa- aikaa iltaisin. ”Itse poljen päivittäin pyörällä töihin noin kymmenen kilometriä. Viime vuonna kilometrejä tuli noin kuusi-seitsemäntuhatta. Enemmän tuli pyörällä ajeltua kuin autolla.”, toteaa Halonen.

Pyöräily on laji, jossa välineillä on merkitystä siihen kuinka kovaa ja nautinnollisesti pyörällä eteenpäin pääsee. Kuitenkin jo huonommallakin pyörällä matka taittuu huomattavasti sutjakkaammin kuin esimerkiksi kävelemällä. Pyörät kehittyvät koko ajan ja pyöriä sekä pyöräilijöitä on joka lähtöön. Alan liikkeissä ja hyvin varustelluissa urheilukaupoissa pyöriä saakin melko mutkattomasti juuri omaan käyttöön sopivimmaksi. Hinta ja laatu yleensä kulkee pyöriä ostaessa käsi kädessä. ”Oman pyöräni ostin Internetistä Saksan maalta, siellä oli hyvä tarjous ja päätin tarttua tarjoukseen. Itse olen ostanut noin tuhannen euron pyöriä. Ne ovat vähän laadukkaampia ja samalla myös vähän laadukkaammista sekä kestävämmistä osista tehtyjä”, sanoo kahden maastopyörän ja yhden hybridi-pyörän omistava Halonen.

Pyörät ovat yleensä aika helppoja huoltaa verrattuna nykypäivän autoihin. Piuhojen viritystä tietokoneeseen ei tarvita ja kaikki huollettava on näkyvillä sekä helposti huollettavissa. Renkaan puhkeamisen pystyy hoitamaan tien päällä ja jarrujen säädöt voi tehdä vaikka levähdystauolla. ”Kaiken muun huollan itse paitsi vaihteet, joiden säätäminen ei aina tahdo oikein onnistua.”, kertoo Halonen omista huolto taidoistaan.

Pyörään on mahdollista ostaa kaikenlaisia lisävarusteita monet lajia enemmän harrastaneet ovatkin koonneet pyöränsä mieleisistään osista. Perus kuntoliikkujan ei kuitenkaan välttämättä kannata ostaa heti ensimmäisenä levyjarruja vaan ihan perusjalka-jarrullakin pääsee jo hyvin alkuun. Muutamia lisävarusteita on kuitenkin hyvä olla koska ne lisäävät turvallisuutta. Ensimmäinen ja totta kai samalla myös tärkein lisävaruste on kypärä. Kypärä on halpa henkivakuutus jos pää kopsahtaa vaikkapa asvalttiin. Monesti olen kuullut sanottavan: ”että ei minulle mitään satu, olen sen verran kokenut pyöräilijä”. Pyöräillessä pätee kuitenkin samat lainalaisuudet kuin esimerkiksi autoilussa voit olla vaikka kuinka hyvä pyöräilijä, mutta entäs muut pyöräilijät tai pahimmassa tapauksessa jopa autoilijat? Aina voi jotain yllättävää sattua ja silloin kokeneempikin pyöräilijä tarvitsee kypärää. Suomessa pimeää on paljon ja toinen hyvä lisävaruste pyöräilyyn on valo ja riittävä määrä heijastimia. ”Kypärä on ehdottomasti tärkein lisäväline. Itselläni on valot sekä edessä, että takana jotta näen itse ja samalla tulee myös muiden nähdyksi. Omassa pyörässäni on mittari joka näyttää matkan ja nopeuden, lisäksi tulee sykemittari käytettyä jos lähden pidemmälle lenkille.”, sanoo Halonen.

Teksti: Anssi Kostiainen

Kuvat: Jani Siitonen