Pääkirjoitus 26.2.2011

Elinikäinen ystävä - laihduttaminen

 

Nyt päästään sitten tämänkin lehden palstoilla asiaan, mistä on omakohtaisia kokemuksia noin 30 vuoden ajalta, nimittäin laihduttamiseen ja painonhallintaan. Oma laihduttaminen alkoi jo murrosiässä 14 -vuotiaana. Olin aina ollut isokokoinen, eikä pelkästään pituussuunnassa vaan myös vatsan ympäryksessä. Nuorena jo huomasin, että jotain oli pakko saada aikaiseksi omalle kropalleni. En halunnut olla läski vaan solakka, atleettinen ja sporttinen. Silloin ensimmäisen kerran ryhdyin todenteolla laihduttamaan ja siitä päivästä lähtien laihduttaminen on ollut jokapäiväinen ystäväni. 
Kaikenlaisia temppuja laihduttamiseen on kokeiltu. On liikuttu hullunlailla, on oltu syömättä, on vedetty näkkileipädieettiä, syöty ainoastaan herne-maissi- paprikaa pusseja, vähennetty hiilihydraatteja, kokeiltu laihdutusvalmisteita ja on oltu painonvartioissa ym. Tuloksia on myös tullut ja myös mennyt, eli jojo-liike painonhallinnassa on ollut kovaa. Olenkin joskus todennut, että minä ja Suomen ehkä tunnetuin julkkislaihduttaja Mikko Kivinen oltaisiin todella hoikkia poikia, jos kaikki laihduttamamme kilot olisimme pystyneet pitämään. Ehkäpä painomme olisi jo miinuspuolella.

Sen tässä vuosien saatossa on kuitenkin oppinut, että laihduttaminen vaatii hirveän paljon sitoutumista asiaan. Pelkällä liikkumisella ei laihdu, vaan tärkeää on katsoa mitä suuhunsa laittaa. Parhaimmat omat tulokset olen saanut pitämällä ruokapäiväkirjaa. Merkkaamalla kaiken mitä suusta kurkun kautta vatsaani laitan auttaa laihduttamisessa todella paljon, varsinkin kun laitaa kaiken ylös rehellisesti. Tällöin olen huomannut, että ruokamäärät omalla kohdalla ovat pienentyneet ja samalla monipuolistuneet. Yksi pahimpia energian lähteistä on alkoholi, senkin huomasin kokemuksen kautta, kun olin joku vuosi sitten yhden vuoden nauttimatta alkoholia. Silloin painonpudottaminen oli lähes lastenleikkiä, eikä koskaan aikaisemmin paino lähtenyt tippumaan näin helposti. Vuoden aikana paino tippui lähes 15 kiloa. Nyt kun olen saanut painon pidettyä muutaman vuoden suunnilleen samoissa lukemissa, on tavoitteena saavuttaa vielä jonakin päivänä neuvolapaino, eli päästä alle 100 kilon sarjaan. Ehkä sen maagisen painorajan kimppuun käydään vielä tämän vuoden aikana, se kuitenkin vaatii taas kovan sitoutumisen ja muutenkin oikean elämän asenteen. Tällä hetkellä laihduttaminen on lähes mahdotonta raskaana olevan rouvan seurassa. Liikaa houkuttelevia herkkuja kun koti on pullollaan, niin eivät ne olosuhteet laihduttamiselle ole tällä hetkellä parhaimmat.
Tämän Kympillä kuntoon lehden palstoilla on muutama painonhallintaan liittyvää kirjoitus. Toivomme, että niistä olisi Teille lukijoille apua omassa painonhallinnassa. Meitä oman painon kanssa kamppailevia on nimittäin paljon. Jokaisen on löydettävä oma hyväksi havaitseva painonhallintatapa. Sitä yhtä ja oikeaa tapaa ei varmasti ole, vaan paljon erilaisia mahdollisuuksia. Tärkeintä on kuitenkin asettaa realistiset tavoitteet ja pyrkiä rauhalliseen painonpudottamiseen, jossa on pysyvyyden kannalta paremmat mahdollisuudet, kun pikaisesti pudotetuissa kiloissa. Jo muutamankin kilon painonpudotuksen huomaa, sillä pudotettu kilo vastaa kahta voipakettia. Kun niitä kiloja tulee pudotettua vaikkapa 5, niin voipaketteja on jo kasassa 10 kappaletta. Kuinka paljon helpompaa onkin, kun ei tarvitse repussa kantaa näitä voipaketteja.

Timo Reinikainen
Toiminnanjohtaja
SSL ry