Juoksukoulu osa 3 (26.2.2011)
Kympillä kuntoon Juoksukoulu, osa III
Aloitimme 10.11.2010 julkaistussa kympillä Kuntoon – liitteessämme juoksukoulu juttusarjan. Kympillä kuntoon -juoksukoulu on jokaiselle juoksusta kiinnostuneelle lenkkeilijälle ohjenuora ja tavoitteellisen harjoittelun esimerkki. Juoksukoulu etenee tavoitteellisesti kohden tulevan kesän 2011 juoksutapahtumia. Juoksukoulun assistenttina toimii kestävyysjuoksun asiantuntija Sami Huoman.
Juoksukoulun ensimmäisistä ohjelmista on vierähtänyt aikaa jo reilut kolme kuukautta. Olemme taivaltaneet määrätietoisesti pakkasen ja lumimyräköiden keskellä jo kahden harjoittelujakson verran. Juoksusta on tullut jo elämäntapa ja ilman juoksutreeniä ei oikeastaan enää tule toimeen. ”Halutessamme kehittyä tulee harjoituskauden harjoitusrytmiä vaihdella 6-8 viikon välein”, kertoo Huoman. Lähempänä tavoitetta on rytmitystä vaihdettava useamminkin. Näin myös meidänkin juoksukouluun on jälleen aika siirtyä harjoittelujaksosta seuraavaan. Asiantuntija Huoman on jälleen laatinut meille seuraavan kauden harjoitusrytmityksen.
Kalle Husso valmistautuu kuudenteen Tukholma maratoniin
Etelä-Savon Liikunnalla seurakehittäjänä työskentelevä Kalle Husso, tähtää jo kuudetta kertaa Tukholma maratonille. Nuorempana Kalle tunnettiin kovana maasto- ja maantiejuoksijana, mutta kilpauran jälkeen mieluisa juoksuharrastus on jatkunut maratonien merkeissä. Mikä saa miehen vuosi toisensa jälkeen lähtemään vapaaehtoisesti Tukholmaan asti rääkkäämään itseään? ”Nykyisin itselleen tulee laittaa kova tavoite, jotta saa itsensä motivoitua kovaan harjoitteluun. Siksi ilmoittauduin jo viime syksyllä kevään Tukholma maratonille. Tämä ajatus jyskyttää siinä määrin takaraivossa, että muistaa aina silloin tällöin pukea lenkki kengät jalkaan”: leukailee Husso. Kilpavuosien jälkeen Kallen juoksuharjoittelu on selkeästi muuttunut, koska tavoitteet eivät ole enää niinkään tulokselliset vaan tähtäimenä on enemmänkin itsensä kunnossapito. ”Maratonharjoittelu on mielestäni yksinkertaista touhua, viikoittain riittää kolme juoksutreeniä. Tulee juosta yksi noin 45-60 minuutin mittainen peruslenkki, pitkälenkki kestoltaan 1,5-2 tuntia sekä yksi vauhtikestävyyttä kehittävä harjoitus, jolloin vauhdin tulee olla maraton vauhtia hieman kovempaa. Harjoittelun tulee kuitenkin olla säännöllistä”, Husso opastaa. Harjoitteluun vaikuttaa tietysti merkittävästi myös se, että kuinka kovin tavoittein maratonille lähtee. Kallella itsellään on ”lihasmuistissa” nuoruusvuosina juostu todella kova pohjakunto, joten nykyinen harjoittelu on enemmänkin ylläpitävää harjoittelua, kilpailuvuosien harjoitusmääriin nähden. ”Nykyisin perinteisiä lenkkejä ei tule juostua kuin kaksi kertaa viikossa. Kuitenkin pelailuja mm. sählyä ja jalkapalloa tulee harrasteltua monta kertaa viikossa. Pelivuoroista saa loistavan maratonharjoituksen, kun käy juoksemassa tunnin lenkin ennen vuoroja”, Husso kertoo. Harjoiteltaessa maratonille tulee muistaa myös lihaskuntoharjoittelu. ”42 kilometrin taivallus on pitkä ja iskutusta jalkojen lihaksiin tulee paljon, lihaksiston pitää olla todella hyvässä kunnossa kestääkseen tämän koitoksen. Parhainta harjoitusta maratonille valmistautuessa on pitkät lenkit ja niitä tulee juosta viikoittain”, tähdentää Husso.
Kuva ja teksti: Jani Siitonen
|
|
