Äijät kuntojudossa (29.12.2010)

Kuntojudo tuntimme alkoi alkuverryttelyllä. Ranteet, kädet, niskat ovat kovilla tässä lajissa, joten niiden lämmittäminen oli erittäin tärkeää. Muutamia vatsalihas- ja selkälihasliikkeitä vielä lämmittelyksi ja tämän jälkeen olimmekin valmiita ottelemaan. Vai olimmeko, ei sentään. Ennen kuin olemme toisissamme kiinni, niin meille piti opettaa miten kaadutaan ja tullaan heitoissa alas, ettemme satuta itseämme. Harjoituksena oli Ukemin opettelu, eli alastulo tatamiin vinosti kyljelleen, samalla kädellä lyöden tatamiin juuri ennen vartalon osumista tatamin pintaan. Muutaman harjoittelu kerran jälkeen ymmärsi myös, miksi leuka oli pidettävä rinnassa kiinni. Ensimmäisellä kerralla nimittäin sen verran niskassa tuntui, että oppi kyllä meni toiseen kaatumiskertaa hyvin perille.
Tämän jälkeen päästiin itse asiaan, eli erilaisiin heittoihin. Pääsimme kokeilemaan mm. niin sanottuja niskalenkkiheittoa, lonkkaheittoa ja olkavarsiheittoa. Niiden japanikieliset nimet meni kyllä hieman ohitse, mutta näin aloittelijalle varmaan ne kotimaiset nimitykset riittävät. Neuvonen lohdutteli meitä heittojen ohessa, että nykyään tatamit ovat erittäin joustavia ja ne vaimentavat iskuja lattiaan tehokkaasti. Toista oli silloin, kun hän oli aloittanut judon. Silloin tatami oli tehty riisinoljista, joita ennen tuntien alkua valeltiin maitoliimalla, etteivät oljet olisi pölisseet liikaa. Eikä ne oljet paljoakaan vaimentaneet lattiaan tuloja, kertoi Kari Neuvonen.

Heittoja kun olimme jonkin aikaan kokeilleet, pääsimme kokeilemaan vielä tatamille sidontoja. Tarkoitus oli päästä sidonnasta pois mahdollisimman nopeasti. Tietenkin raa’alla voimalla on mahdollista tulla pois sidonnasta, mutta kun sitä ei meillä näyttänyt olevan, niin parempi keino oli löytää sidonnalle vastaliikkeet. Vastaliikkeillä oli mahdollista vähälläkin voimalla nousta, tai sitten ei kun vastustaja löysi taas omalle vastaliikkeelle oman vastaliikkeen. Näin opimme tuntimme päätteeksi, että judo on vähän niin kuin shakkia, kun kaikkiin liikkeisiin on olemassa vastaliikkeet, joilla pystytään vastustaja tekemään aseettomaksi.

 

Kokemukset kuntojudo tuntimme jälkeen ryhmäläisillä oli melko positiivisia. Tietenkin yhden tunnin perusteella pääsimme vasta haistelemaan judon saloja, mutta pääsimme kuitenkin kokemaan miltä tuntuu heittää, tulla heitetyksi ja miten tukalaa on olla vastustajan sidonnassa. Judoasu, jota meillä ei ollut kun yhdellä, olisi varmasti antanut paljon enemmän. Ennakkoon meillä ryhmäläisillä ei ollut hirmuisesti kokemuksia judosta. Yksi meistä oli harrastanut vuoden verran jujutsua, jossa on jonkin verran yhtäläisyyksiä judon kanssa. Itse olin liikunnanohjaaja koulutukseni aikana saanut muutaman tunnin judo opetuksen, joten muistiin oli jäänyt lähes 20 vuodenkin jälkeen hyvin miltä tuntuu kun lentää oikein kunnolla ipponin arvoisesti tatamiin. Niinpä tällä kertaa näin vanhempana osasin varoa ja keskityinkin enemmän itse heittelemään. Seuraavana päivänä tuntui judo tuntimme kolotukset kropassamme. Suurin osa ryhmäläisistä, itse mukaan lukien, valitimme jäykkää niskan seutua, jollakin oli kylki kipeänä tai tuntui lonkassa. Tämä on kuitenkin kamppailu urheilua, johon pienet kolhut ja kuhmut kuuluvat.

Kuntojudo on monipuolinen liikuntamuoto, jonka pystyy aloittamaan myös aikuisiällä. Laji soveltuu niin miehille kun naisille. Lajiin pääsee kiinni judoseurojen peruskurssin kautta, jolloin saa judo opetusta 30 kertaa. Tämän jälkeen voi hakeutua kuntojudo ryhmiin mukaan. Savonlinnassa kuntojudoryhmät harjoittelevat kaksi kertaa viikossa. Judoasut maksavat 50-150 euroa. Judon jäsenmaksut ovat noin 200 euron luokkaa, johon kuuluu myös liitonlisenssimaksut. Kuntojudo on kaikin puolin monipuolinen ja melko edullinen liikuntamuoto. Kympillä kuntoon äijät suosittelevat.