Äijillä 60 km:n haaste 30.4.2011
 |
Kympillä kuntoon Äijät miettivät, mikä olisi pitkäkestoinen liikuntasuoritus, johon me kaikki pystyttäisiin osallistumaan. Maraton juoksu tuntuu liian kovalta, kaikkia ei kiehdo hiihtäminen, pyöräilyyn tarvitaan hyvät pyörät, joita kaikilla ei ole. Entäpä soutu ja haasteeksi Partalansaaren kiertäminen Sulkavan suursouduissa kirkkoveneellä. Pitkän pohdinnan jälkeen päätimme, että siinä on se meidän äijien tämän kesän haaste johon ryhdymme. Ensimmäinen osa haasteestamme oli löytää meidän kolmen äijän lisäksi ne puuttuvat 12 muuta soutajaa, jotka ottavat saman haasteen vastaan. Suostuttelujen ja jopa lahjonnan jälkeen, meillä on jo melkein koko kirkkovenellinen kasassa, joten valmistautuminen kohti Sulkavan suotujen lauantaiaamun kirkkovenelähtöä voi alkaa.
Ilman harjoittelua emme halua Sulkavalle lähteä, joten otimme yhteyttä Sulkavan soutujen Piäsoutajaan Erkki Kauppiseen, josko hän pystyisi meille antamaan harjoitteluun vinkkejä, miten äijät selviäisi tästä 60 km haasteesta.
”Pohjakunto kesän soutuihin olisi pitänyt tehdä jo talvella, esimerkiksi hiihtäen. Talvella, kun järvet on jäässä, niin lajiharjoittelu on hyvä tehdä soutuergometrillä. Soutuergo on kuitenkin sen verran puuduttavaa harjoitusmuoto, että pari soutukertaa viikossa on ainakin itselle riittänyt”, kertoi Erkki Kauppinen.
”Heti kun järvissä on jäät lähtenyt, niin hyvä olisi päästä vesille soutamaan. Tällöinkään ei joka päivä kannata soutamaan lähteä, vaan teille riittäisi pari kertaa viikossa sellainen 10 km soutulenkki. Ennen Sulkavaa olisi hyvä olla vähintään 300 km soutua takana ja vähintään kertaalleen pitäisi saada koko porukka soutamaan pitempi noin 30 km lenkki. Tämän pitkän soutulenkin aikana olisi hyvä kokeilla myös miten energiavarastoja pystytään pitämään yllä. Hyvä olisi pystyä juomaan urheilujuomaa noin 10-15 minuutin välein. Itselläni on mennyt Sulkavan kierroksessa nestettä yleensä 2,5-3 litraa ja lisänä myös energiageelejä ”, neuvoo Piäsoutaja Kauppinen
Ilman harjoittelua emme halua Sulkavalle lähteä, joten otimme yhteyttä Sulkavan soutujen Piäsoutajaan Erkki Kauppiseen, josko hän pystyisi meille antamaan harjoitteluun vinkkejä, miten äijät selviäisi tästä 60 km haasteesta.
”Pohjakunto kesän soutuihin olisi pitänyt tehdä jo talvella, esimerkiksi hiihtäen. Talvella, kun järvet on jäässä, niin lajiharjoittelu on hyvä tehdä soutuergometrillä. Soutuergo on kuitenkin sen verran puuduttavaa harjoitusmuoto, että pari soutukertaa viikossa on ainakin itselle riittänyt”, kertoi Erkki Kauppinen.
”Heti kun järvissä on jäät lähtenyt, niin hyvä olisi päästä vesille soutamaan. Tällöinkään ei joka päivä kannata soutamaan lähteä, vaan teille riittäisi pari kertaa viikossa sellainen 10 km soutulenkki. Ennen Sulkavaa olisi hyvä olla vähintään 300 km soutua takana ja vähintään kertaalleen pitäisi saada koko porukka soutamaan pitempi noin 30 km lenkki. Tämän pitkän soutulenkin aikana olisi hyvä kokeilla myös miten energiavarastoja pystytään pitämään yllä. Hyvä olisi pystyä juomaan urheilujuomaa noin 10-15 minuutin välein. Itselläni on mennyt Sulkavan kierroksessa nestettä yleensä 2,5-3 litraa ja lisänä myös energiageelejä ”, neuvoo Piäsoutaja Kauppinen
Piäsoutaja Erkki Kauppisen opastuksella teimmekin ensimmäisen soututreenimme kohti heinäkuun Sulkavan suursoutuja. Soudimme 3 x 2000 metrin matkat soutuergometrillä. Tarkoituksemme oli soutaa rauhallista vauhtia, löytäen oikea soututekniikka. Viimeisellä 2000 matkalla yritimme hieman kiristää vauhtia, joskin lopussa vauhti tasaantui lähelle ensimmäisten vetojen vauhtia. Ensimmäisen treenin päätteeksi Piäsoutaja Erkki Kauppinen antoi meille tavoiteajaksi kiertää Partalansaari heinäkuisena lauantaipäivänä alle 5 tunnin aikaan. Siinä onkin meille haastetta, johon meidän todella pitää harjoitella, varsinkin kun monella meistä kirkkovenesoutu on vieraampi liikuntamuoto.
Äijien kokemukset ja odotukset 60 km haasteeseen
Anssi: Pieni tekniikkavirhe oli alussa soutuergolla soutaessa, sillä kädet laskivat soutaessa liian alas. Piäsoutajan opastuksella sain ongelman korjattua. Koska pitkäkestoisia urheilusuorituksia en ole aikaisemmin tehnyt, niin tämä on minulle todellinen haaste. Tähän on kuitenkin helppo lähteä, kun samassa veneessä on myös muita.
Jani: Alkuun vedin liikaa pelkillä käsillä, kun olisi pitänyt käyttää koko vartaloa. Lisäksi alussa lähdin liian kovaa soutamaan ja siihen täyttyy harjoittelussa panostaa, jottei Sulkavalla tule liian kovaa aloitettua.
Timo: Soutu on jollain tavalla tuttu liikuntamuoto minulle ennestään, mutta ei kuitenkaan missään nimessä mieluisimpia liikuntamuotoja. Kertaalleen kiertänyt aikaisemmin Partalansaaren ja tiedossa on rakkoja käsiin, jalkakramppeja sekä puutunutta selkää. Koskaan ei kannata sanoa että ei koskaan enää, sillä ei ne lupaukset näköjään pidä.
Seuraa Äijien harjoittelua www.savonlinnanseudunliikunta.fi sivuilta. Äijien tunnelmat ja kokemukset on luettavissa soutujen jälkeen kympillä kuntoon lehden sivuilta.
Anssi: Pieni tekniikkavirhe oli alussa soutuergolla soutaessa, sillä kädet laskivat soutaessa liian alas. Piäsoutajan opastuksella sain ongelman korjattua. Koska pitkäkestoisia urheilusuorituksia en ole aikaisemmin tehnyt, niin tämä on minulle todellinen haaste. Tähän on kuitenkin helppo lähteä, kun samassa veneessä on myös muita.
Jani: Alkuun vedin liikaa pelkillä käsillä, kun olisi pitänyt käyttää koko vartaloa. Lisäksi alussa lähdin liian kovaa soutamaan ja siihen täyttyy harjoittelussa panostaa, jottei Sulkavalla tule liian kovaa aloitettua.
Timo: Soutu on jollain tavalla tuttu liikuntamuoto minulle ennestään, mutta ei kuitenkaan missään nimessä mieluisimpia liikuntamuotoja. Kertaalleen kiertänyt aikaisemmin Partalansaaren ja tiedossa on rakkoja käsiin, jalkakramppeja sekä puutunutta selkää. Koskaan ei kannata sanoa että ei koskaan enää, sillä ei ne lupaukset näköjään pidä.
Seuraa Äijien harjoittelua www.savonlinnanseudunliikunta.fi sivuilta. Äijien tunnelmat ja kokemukset on luettavissa soutujen jälkeen kympillä kuntoon lehden sivuilta.
Teksti: Timo Reinikainen
Kuva: Jani Siitonen