Äijät Karaokessa (18.6.2011)

Ei siinä ole mitään ihmeellistä, että kympillä kuntoon äijien kokeileva työryhmä on nähty karaokessa. Tuttua hommaahan se meille on. Ihmeellistä tässä on se, että äijät on nähty laulamassa karaokea uimahallissa vesijumpan ohessa. Saimme nimittäin keväällä kuulla Lappeenrannan suunnalta, että siellä ollaan järjestämässä vesijumppakaraoke. Meillähän on halu aina kokeilla jotakin uutta ja älytöntä. Ajatus vedessä tapahtuvasta karaoken laulusta tuntui niin älyttömältä, että kokeileva työryhmämme suuntasi norsupalloauton keulan kohti Lappeenrantaa ja kaupungin uimahallia.

Uimahallilla uikkarit jalkaan ja sitten riensimme altaille muiden karaokelaulajien ja vesijumppaajien mukaan. Taas äijät erottuivat osakseen muista ryhmäläisistä. Olimme tälläkin kertaa ainoat miespuoliset osallistujat, toiseksi ryhmäläisten keski-ikäkin näytti olevan enemmän eläke-iän tällä tai tuolla puolella, joten nuorimmasta päästä me joukossa olimme. Karaokevesijumpan ohjaaja Kati Koivukangas kertoi aluksi, miten tässä karaokessa toimitaan. Kenenkään jumppaajan ei tarvitse nousta altaan reunalle esittämään omaa kappaletta, vaan ohjaaja toimii kaikkien kappaleiden esilaulajana ja me jumppaajat lauletaan kappaleet vedestä käsin yhteislauluna. Altaan reunalle oli pystytetty valkokangas, johon laulun sanat ilmestyvän, niin kuin karaokessa tapana on. Ohjaaja näyttää myös jumppaliikkeet, joita me karaokelaulun ohessa sitten teemme.

Sitten se alkoi, niin kuin normaalit vesijumpatkin lämmittelyllä. Rytmikkäällä juoksulla vedessä musiikin tahdissa. Ohjaaja antoi ensitahdit laululle, mutta paljoakaan lauluääntä meistä ryhmäläisistä ei heti alkuun syntynyt. Onneksi ohjaaja oli todella laulutaitoinen, että kokoajan laulu raikuu ensimmäisen kappaleen aikana. Pikku hiljaa seuraavien kappaleiden aikana alkoi meistäkin lauluääntä löytyä. Kappaleet olivat Suomi-iskelmää niin tältä päivältä, kun edeltäviltä vuosikymmeniltä. Vesijumppakaraoken helmenä taisi olla Katri Helenan hitti 70-luvulta, ”katson autiota hiekkarantaa”, jolloin uimahalli raikui meidän kaikkien 20 jumppaajan toimesta. Jumppa musiikiksi oli valittu rauhallista musiikkia, jolloin liikkeiden tempo ei noussut kovinkaan nopeaksi. Liikkeet mitä teimme laulamisen ohessa, olivat hyvin pitkälti vesijumppien perusliikkeitä. Karaokevesijumpan päätyttyä altaasta nousi iloisella ilmeillä varustautuneita ihmisiä, olimme voittaneet karaoke esiintymisen paineet. Voimme hyvin kehua muille sitä, että olemme olleet laulamassa karaokea uima-asu päällä.

Karaokevesijumpan jälkeen pääsimme haastattelemaan ”karaoke-emäntä” / liikuntaneuvoja Kati Koivukangasta.” Idea karaokevesijumpasta on Lappeenrantaan tullut Kouvolasta, jossa kaupungin liikuntatoimi oli pitänyt edellisenä syksynä ensimmäisen vesijumppakaraoken. Lappeenrannassa kokeiltiin tämän vuoden ystävänpäivänä ensimmäistä kertaa vesijumppakaraokea. Kokemukset olivat niin rohkaisevia, että päätettiin toukokuussa pitää yhdenpäivän aikana kokonaista 4 vesijumppakaraokea, kertoo Kati Koivukangas. 

”Te äijät osallistuitte päivän ensimmäiseen karaokevesijumppaan, johon yleensäkin osallistuu enemmän varttuneempaa väkeä. Illalla pidettäviin jumppiin odotetaankin enemmän työikäisiä jumppaajia. Tarkoituksena on kuitenkin päivän aikana pitää kaikki jumpat samalla tavalla. Karaokevesijumppa on tarkoituksella kevyempi kuin normaali perusvesijumppa. Ihan jokapäiväistä tai edes joka viikoista touhua karaokevesijumppa ei kuitenkaan ole. Tarkoituksena meillä Lappeenrannan liikuntatoimessa on järjestää syksyllä seuraava karaokevesijumppa tapahtuma”, kertoili Kati Koivukangas.

Kysyttäessä Kati Koivukankaalta onko karaokevesijumpasta tulossa uusi hittilaji, hän naurahti. ” Tiedän, että muuallakin karaokevesijumppia tullaan järjestämään. En kuitenkaan ihan siihen usko, että tästä tulisi esimerkiksi zumban kaltainen hittilaji, mutta en kylläkään pane pahitteeksi jos niin käy.

Äijien kootut kokemukset lajista:

Jani: ” Pakko tykätä lajista ja ohjaajasta”

Anssi: ”Ohjaaja oli innostava. Toisaalta olisi toivonut ohjaajalta hieman reippaampaa musiikkia ja samalla hieman kovempia liikkeitä. Jumpan lopussa alkoi tulla nimittäin vilu.”

Timo: ”Tuli todistettua, että mies ei pysty kahta asiaa tekemään hyvin samanaikaisesti. Kun keskittyi laulamiseen, niin kohta huomasi, että muut olivat siirtyneet jo seuraavaan liikkeeseen. Itse kymmeniä, tai ehkä satoja vesijumppia aikoinaan vetäneenä, en itse kylläkään ottaisi karaokea omaan ohjelmistoon. Karaoke kuuluu johonkin muuhun ympäristöön kun uimahalliin.”