Äijämäistä energiaa reikäpallon perässä(28.12.2011)
Äijien kokeileva liikuntaryhmä ryhtyi todenteolla miettimään mikä on tämän päivän äijämäisin liikuntamuoto, jota suomalainen mies harrastaa. Halusimme käydä sitä lajia koittamassa ja tehdä siitä sitten äijämäisen jutun. Mietintä kesti monta päivää, emmekä millään päässeet yhteisymmärrykseen tästä lajista. Vuonna 2010 valmistuneen Kuntoliikuntaliiton kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan eniten aikuisväestöä liikuttavia liikunta muotoja on kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Eipä näistä niin äijämäisiä lajeja ole ainakaan kävely tai pyöräily. Kuntosalillakin alkaa olla enemmän naisia kun miehiä, joten ei äijiä sytyttänyt kuntosalikaan. Sitten ryhdyimme miettimään mitä me kolme äijää harrastamme viikoittain. Sieltä se sitten ponnahti esille – sähly. Onko sählyn pelaaminen tämän päivän äijämäisintä liikuntaa? Liikuntatutkimuksen mukaan se on aikuisväestön 9. suosituin liikuntamuoto ja sitä harrastaa viikoittain ainakin yli 210.000 henkilöä. Voisi kuvitella, että suurin osa näistä olisi miespuolisia. Ei kun äijät samalle sählyvuorolle juoksemaan reikäpallon perässä ja ottamaan selvää onko tämä äijämäisintä liikuntaa.
Savonlinnan Nojanmaan koululla on pyörinyt tiistai-iltaisin miesten sählyvuoro, johon me äijät menimme tällä kertaa kaikki mukaan. Ikähaitari ryhmässä näyttäisi olevan noin 25 – reilun 50 vuoden välillä, joten aika eri-ikäisten miestenryhmässä näyttäisi olevan kyse. Jo lämmittely vaiheessa punapaitaiset pelaajat hakeutuivat lämmittelemään kentän toiseen päätyyn. Ilmeisesti tarkoitus on pelata punaiset vastaan muun väriset. Tällä kertaa mukana on kaksi maalivahtia, joten pelaamme isoihin maaleihin. ”Tää ei sitten ole salibandyä, vaikka maalivahdit ovat mukana, täällä sählätään”, joku kentältä meille toteaa.
Peli on valmis alkamaan punaiset vastaan muun väriset. Neljä pelaajaa kentälle kummastakin joukkueesta kentälle, maalivahdit maaliin ja pallo keskipisteeseen. Meillä muun värisillä on yksi vaihtomies ja punaiset pelaavat koko tunnin ilman vaihtoja. Ammattimiehiä näyttäisi vastassa olevan, joten eiköhän vastustaja jaksa painaa koko tunnin. Tai parempi meille, jos jossain vaiheessa väsähtävät. Peli aaltoilee aluksi puolta toiselle, kunnes teemme ensimmäisen maalin. Useammasta suusta kuuluu samanaikaisesti 1-0, maalit lasketaan ja tarkkaan. Kovin kauan ei mene kun peli on jo tasan ja sitten maaleja alkaa syntyy tasaiseen tahtiin kummallekin joukkueelle. Pelitilanteen ollessa 4-4 alkaa sitten totisempi ottelu, koska erät ovat aina viiteen maaliin saakka. Sitten se tulee meidän ratkaiseva 5-4 osuma, jolla viemme ensimmäisen erän itsellemme. Pieni juoma tauko ja uusi erä on valmis alkamaan.
Toisessa erässä on sitten aivan eri ääni kellossa. Meitä aletaan viedä kun litran mittaa, taisi edellisen erän voitosta tulla meille hieman hyvä olo, joka näyttää kostautuvan. Eipä aikaakaan kun peli on vastustajalle 1-4 ja kohta eräkin on käsitelty punapaitojen voittoon. Tasoittivat erät, joten tasaisissa merkeissä mennään. Peli on ollut erittäin siistiä, eikä suurempia koiruuksia kentällä näytä syntyvän. Ryhmäläisten kesken näyttää olevan hyvä huumori, sillä herjaa lentää lähes joka äijältä. Välillä vähän kehutaan toisia, toisaalta välillä tulee pientä kuittiakin epäonnistumisista. No joskushan niitä epäonnistumisia sattuu. Vaikka nuorimman ja vanhimpien ikä ero on melkoinen, niin hyvin vanhemmatkin nuorten perässä näyttävät pallon perässä juoksevan. Vai onko se, että vanhetessa peliälyllä pystyy paljon kompensoimaan jo menetettyä liikettä, ehkäpä se näin on kun vanhempia pelaajia katselee.
Kolmannessa erä pelin vauhti alkaa hiipua selvästi. Äijillä alkaa ihan selvästi tuntua alun ehkä liian innokas vauhti. Meidän yhden vaihtomiehen ansiosta peli näyttää kääntyvän meille, niin kolmannessa kun neljännessäkin erässä. Kaikilla miehillä näyttää paidat olevan aivan märkänä ja vähän väliä vilkuillaan kellon suuntaan, joko tunnin sählyvuoro alkaisi olla loppumaisillaan. Vielä viisi minuuttia pitäisi jaksaa juosta reikäpallon perässä. Paukut alkaa olla joka mieheltä loppumaisillaan. Nyt kaikki peliin, kumpi tekee viimeisen maalin se voittaa tällä kertaa. Aikaisemmat erät on unohdettu kokonaan, nyt pelataan tämän kerran mestaruudesta. Tiukkaa vääntöä puolin ja toisin. Jostain ihmeestä jokainen äijä sai uutta virtaa, eikä 55 minuutin sähly näy missään. Maalia vaan ei näytä tulevan, kummalakin tiukka puolustus ja hyvät maalivahdit. Sitten liikuntasalin ovi aukeaa ja saliin alkaa astella uusia äijiä miesten 1½ tunnin lentopallovuorolle. Meidän vuoro on siis lopussa ja pakko lopettaa pelit ratkaisuttomaan 0-0 lopputulokseen. Kaikki näyttää olevan tyytyväisiä lopputulokseen astellessa juomapullot käsissä kohti pukuhuonetta. Pukuhuoneessa jälkipelit muuttuvat paikallisen jääkiekkoseuran viimeaikaisten otteiden ruotimiseen, joku puhuu toiselle työasioista, toisella taas on asiaa lumettomasta joulukuusta. Se miten meidän sählypelissä kävi näyttää pelaajilta unohtuneen liikuntasalin puolelle. Tärkeintä näytti olevan se, että jokainen pääsi pelaamaan ja sai tehtyä päivän hikiliikuntasuorituksen.
Onko sähly sitten äijämäisin liikuntamuoto? Siihen äijien kokeileva työryhmä ei saanut aivan täyttä vastausta. Ehkä se sitä on tai sitten se joku muu liikuntamuoto. Ehkä äijämäistä liikunta olisi löytynyt sählyvuoron jälkeisestä miesten lentopallovuorostakin. Sähly on kuitenkin sellainen liikuntamuoto, joka miehiä kiinnostaa. Tällaisia sählyryhmiä, missä me nyt olimme, on Suomessa tuhansia. Sähly liikuttaa todellakin suomalaisia, niin nuoria poikia kun aikuisia miehiä. Ja mikä hienointa, sählyä pelatessa miehet voivat olla taas poikia.
Teksti: Timo Reinikainen
Kuva: Jani Siitonen